Astma

Lisätty 02.05.2017

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jonka tavallisia oireita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuna ja pitkäaikainen yskä.

Oireiden taustalla on vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien supistuminen, jonka aiheuttaa keuhkoputkien tulehdus. Astmaa sairastaa Suomessa kaikkiaan 300 000 kansalaista. Nykyaikaisten lääkkeiden avulla he voivat viettää lähes normaalia elämää. Hengitysliiton tekemä astmantutkimus ”Mitä on olla astmaa sairastava Suomessa” paljastaa astman kohtauslääkkeen huolestuttavan runsaan käytön. Tutkimuksen mukaan aikuisista yli 40 % kertoi käyttävänsä keuhkoputkia avaavaa kohtauslääkettä yli suositusten.

Astman oireet ja diagnostiikka

Astman oireet vaihtelevat usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen. Tyypillisimmillään hengenahdistus on aamuisin ja aamuöisin, rasituksen jälkeen (erityisesti pakkasella), ylähengitystieinfektioiden yhteydessä tai allergeeneille, kuten siitepölylle tai eläimille, altistumisen jälkeen. Hengityksen vinkunaa havaitaan samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa. Pitkäaikainen yskä liittyy ärsyttäviin tekijöihin ja ilmenee aamuisin ja aamuöisin. Kolmasosalla pitkään yskijöistä todetaan myöhemmin astma. Diagnostiset perustutkimukset ovat keuhkojen auskultaatio, spirometria (keuhkojen toimintakoe) ja bronkodilataatiokoe, PEF -seuranta (uloshengityksen huippuvirtaus) sekä keuhkokuva; muita tutkimuksia tehdään epävarmoissa tapauksissa ja haluttaessa luokitella astmaa tarkemmin. Jos joudutaan toistuvaan jaksoittaiseen tai jatkuvaan lääkitykseen, tulisi alkutilanne selvittää tarkasti ja diagnoosin olla varma. Tällöin myöhempää kehitystä verrataan alkuvaiheen tuloksiin ja potilaalla on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin (B-lausunto). On tunnistettava astman ja toisen keuhkosairauden, keuhkoahtaumataudin, erotusdiagnostiikka. PEF-mittaus on ensisijainen astmatutkimus. Spirometria antaa PEF-mittauksia tarkemman kuvan keuhkojen toiminnasta. Rasituskokeen vapaa juoksu ulkoilmassa erityisesti pakkasella laukaisee herkästi keuhkoputkien supistuksen astmaatikoilla. Erityistapauksissa suoritetaan altistustutkimukset, jotka kuuluvat erikoisklinikoille.

Astman hoito

Astmatulehdusta hoitavat ja hillitsevät hengitettävät (inhaloitavat) glukokortikoidit ovat keskeinen osa astman hoitoa. Lääkehoito tapahtuu oireiden vaikeusasteen mukaan; jos oireita on harvemmin kuin kerran viikossa, yöoireita enintään kahdesti kuukaudessa, lääkkeenä hengitettävä salbutamoli tai terbutaliini tarvittaessa. Ympäristön saneerauksella ja tupakoinnin lopettamisella on suuri merkitys. Jos oireita on enemmän, hengitettävää bronkodilatoivaa eli keuhkoputkia rentouttavaa lääkettä tarvitaan useammin kuin kerran viikossa, lisätään säännöllinen tulehdusta hoitava lääkitys: hengitettävä glukokortikoidi (beklometasoni, budesonidi, flutikasoni) kahdesti päivässä tai kerran päivässä (siklesonidi, flutikasoni, mometasoni). Vaihtoehtoisesti leukotrieenisalpaaja (tsafirlukasti tai montelukasti) , varsinkin jos hengitettävien lääkkeiden käyttö ei onnistu. Jos astmaoireet jatkuvat päivittäisinä ja tarvittaessa käytettävän bronkodilatoivan lääkkeen tarve on suuri, lisätään lääkitykseen pitkävaikutteinen bronkodilatoiva lääke (salmeteroli, formoteroli); voidaan käyttää myös bronkodilatoivan lääkkeen ja glukokortikoidin yhdistelmävalmistetta. Lisälääkkeenä voidaan käyttää myös leukotrieenisalpaaja, teofylliini tai tiotropiumbromidi. Jos hoitotulos edelleen huono, lisätään lääkitykseen yksi tai useampi seuraavista:

  • tsafirlukasti tai montelukasti

  • teofylliini

  • hengitettävän glukokortikoidin annos maksimoidaan

  • ipratropiumbromidi, kromogikaatti tai muutamat muut vaihtoehdot

Oraalinen glukokortikoidikuuri määrätään , jos oireet lisääntyvät ja PEF-puhallukset huononevat päivittäin, potilaan uni häiriintyy astman takia, aamuoireet jatkuvat päivälle tai PEF-arvot ovat alle 80- 70% potilaan parhaasta arvosta. Pitkäaikaisen yskän syynä voi olla sinuiitti. Astman pahenemisvaiheen taustalla on usein sinuiitti. Ajoissa aloitettu glukokortikoidiannoksen tuplaaminen näissä ja muissa ylähengitystieinfektioissa estää astman pahenemisen tehokkaasti. Allergiaa voidaan tutkia ihopistokokein siitepöly- tai eläinallergian selvittämiseksi tai kun harkitaan omalitsumabihoitoa.

Mikrobilääkkeet ovat astman pahenemisvaiheessa aiheellisia ainoastaan, kun on selvät merkit bakteeri-infektiosta. Yskänlääkkeet eivät kuulu astman hoitoon. Potilaalla tulisi olla mahdollisimman hyvät tiedot astman oma-aloitteisesta seurannasta ja hoidosta. Ohjattu omahoito auttaa astman ja sen hoidon hyväksymiseen ja ymmärtämiseen sekä tehokkaaseen ja luotettavaan lääkkeiden käyttöön.

Apteekin astmapalvelu

Astmapalvelu on apteekin erityispalvelu, jossa pureudutaan astmapotilaan omahoitoon vaikuttaviin tekijöihin kuten inhalaatiolaitteet, niiden oikea käyttö, PEF-puhallukset ja käytännön ohjeet. Palvelua antaa erityispalveluun koulutettu farmaseutti tai proviisori. Palvelu tapahtuu ajanvarauksella ja on maksullinen. Astmapalveluun kuuluu 2- 3 käyntiä, joiden kestosta, sisällöstä ja jatkosta sovitaan asiakkaan kanssa yksilöllisesti. Astmapalvelu tukee potilaan omahoitoa. Suonenjoen Apteekki tarjoaa astmapalvelua ajanvarauksella puhelinnumerossa: 017-511 667.

 

Lähteet: Käypä hoito -suositus

 

farmaseutti

Juha Vehviläinen

astmapalvelu ep